Mikähän siinä on, ettei osaa tahdä tarpeeksi pitkää. Taas loppui namit noin 50 metrin jälkeen eli noin 10 metriä sen jälkeen, kun meno oli varmaa, tarkasti joka askeleen ja rupes syömään jokaiselta askeleelta. Sitä aina kuvittelee talsineensa pitemmästi kuin onkaan.
Edellisellä kerralla rauhottui aika nopeesti, kun jätin isomman kökön sapuskaa heti ekalle askeleelle. No nyt maistoi pari ja jatkoi matkaa. Sen jälkeen napsi yhden sieltä toisen täältä, mutta alussa meni suurimmasta osasta ohi. Ei se ryykäämällä mennyt ja liinakin oli ihan löysällä. Sellasella vauhdilla kuitenkin ettei joutanut jäädä syömään. Loppu menikin sit jo tarkasti.
Varmasti jaksais 100-200 metriäkin ihan samalla innolla. Täytyy yrittää ehtiä jonain päivänä vielä tällä viikolla uudestaan.
Pelto oli lyhyttä heinää ja voikukkaa. Ei mitään hajua, kenenkä pelto se oli. Menin ihan ominelupineni, kun tien vieressä sattui olemaan.
