Ompan käytiin eilen töistä tullessa pikaisesti jossain pöpelikössä killerin takana. Janne vei rukkasen ja pomppa perään. Päästin liian aikaisin ja janne ei kerinnyt metästä pois. Omppa kävi sitä pällistelemässä ja lähti juoksentelemaan. Se näyttää edelleen unohtavan heti, jos on mitään häiriötä. Kyllä se rukkanen sieltä juoksemalla löytyi. Jotain se jäljestikin välillä, mutta ei se maidän jälkiä ollut.

Neton kanssa käytiin kokeilemassa agissa¸tuleeko siitä mitään. Kyllä se muuten, mutta koira on perhanan nopea tämmöselle, joka on tottunut erittäin rauhalliseen tahtiin. Muuten perässä pysyis, mutta aina käskyt myöhässä. Sit koira komentaa mua haukkumalla, kun ei raukka tiedä, mihin pitäis mennä. Ens viikolla toivottavasti vielä on aikaa pari kertaa käydä tekemässä jotain tolkullista rataa.

Tän päiväinen oli pelkkää ympyrän pyörimistä. Enkä tykkää yhtään siitä tän päiväisestä ohjaajasta. On sillä välillä jotain järkeäkin niissä jutuissa, mutta tänään ei järjen hiventäkään. Rata oli ahtaasti kasattu ja viime hetkellä tungettiin vielä sellanen pikkunen objekti kuin puomi keskelle rataa. No eihän siitä mitään tolkullista tullut. Kentällä olis kyllä tilaa ollut. Kyllä mä sen uskon, että olen myöhässä, ohjaan väärään suuntaan ja unohdan koiran selän taakse. Mutta se lätinä koiran käyttäytymisestä meni yli hilseen. Ehkei kovin kummoisia analyysejä kannata antaa koirasta, jonka tapaa ekan kerran muutama minuutti aikaisemmin. Tai väittää vastaan koiran omistajalle, joka seisoo vieressä. Kokemustahan sillä on lajista ihan yhtä paljon kuin mullakin. Mä en todellakaan kehtais rueta muita neuvomaan ja kertomaan, miten koira paineistuu niin kauheesti vieraasta ohjaajasta, että pitää rueta haukkumaan. No onhan sillä ihmisellä kokemusta yhdestä bernistä, jota ei uskalla koskaan missään milloinkaan päästää juoksemaan vapaana.

Koiran omistaja on kuitenkin ikänsä lajia harrastanut ja samainen koira juoksennellut milloin kenenkin kanssa ihan yhtä iloisesti törppöjä komennellen kaikissa lajiesittelyissä ja kekkereissä, mihin on joku esimerkkikoira pitänyt paikalle saada. Ilmeisesti pienet karvaiset koirat paineistuu ihan kamalasti, jos ohjaaja mokaa 😀 Ei suinkaan ole mahdollista, että se on aina saanut sen verran sikailla, että kiihdyttää itteään ja komentaa vauhtia töppösiin, kun ei millään malttais odottaa, ett’ jatketaan. Ja ojensihan se tyyppi mua siitäkin, kun käskin koiran sivulle ja siitä jätin istumaan. Kuulemma ei olla toko-kentällä 😀 Se on ehkä näppärin tapa jättää koira tasan siihen, mihin sen haluaa jättää ja se jää siihen. Sonklaaminen siirtelemällä ja sähläämällä ei onnistu koskaan ja sen jälkeen siellä istutaan jossain kenotusasennossa ja toivotaan parasta…

Kaverin koira ei osallistu sunnuntaina kokeeseen. Oli aamulla aloittanut juoksunsa muutaman viikon etuajassa, vaikka aikasemmin on ollut kellon tarkka. Käydään kuitenkin turistina paikan päällä, kun matkaa ei ole tuon enempää ja kaverin toisen koiran kasvattaja asuu paikkakunnalla. Ehkä jotain treeninpoikastakin vois olla tarjolla. Lajista ei ollut puhetta, mutta väliäkö sillä. Ainahan me osallistutaan kaikkeen.